Pelaaminen tuli arkeemme jo 80-luvulla tietokoneiden ja konsolien kanssa. Silloin kukaan ei voinut kuvitella, mitä vielä oli edessä ja miten pelit kuten live casino tulisivat muuttumaan – tai se, että 2020-luvulla yli puolet suomalaisista aikuisista pelaisivat jo aktiivisesti jotain digitaalista peliä, ja pelaaminen olisi yhteiskunnallisesti hyväksytty ajanviete – myös aikuisille. Vapaa-ajan käsitteemme ja suhtautuminen pelaamiseen ovat molemmat muuttuneet, ja tulevat yhä muuttumaan – pelaamisesta voi tulla ammatti, ja vapaa-ajan ja työajan välinen ero tulee entistä vaikeammaksi erottaa.
Arkiviikon ja viikonlopun tilanne
Menneiden vuosikymmenten kehitys yhteiskunnassa on muokannut arkea ja yhteiskuntia kovalla kädellä. Se on myös muokannut palvelurakenteet entistä joustavimmiksi. Etätyöt, lyhennetyt työviikot, liikkeiden aukiolot, mobiilipalvelut ovat kaikki tuoneet osansa siihen, että vanha ajattelu arjesta työaikana ja viikonloppu vapaana ovat aika pitkälti nimenomaan sitä vanhaa ajattelua. Nykyään töitä tehdään aivan eri lailla kuin tuolloin teollisena aikana, jolloin nykyinen arjen ja viikonlopun välinen ajatusmalli saatiin tuota yhteiskuntiin. Nyt kun vapaa-aika vain lisääntyy, tulee tämä arjen ja viikonlopun ero häviämään lopullisesti.
Kun vielä Euroopasta kuuluu jo ajatuksia nelipäiväiseen työviikkoon tai peräti kolmepäiväisestä työviikosta, ollaan menossa kohti seuraavaa vapaa-ajan vaihetta – liika vapaa-aikakaan ei ole hyväksi, varsinkin jos eurooppalaisittain mennään edelleen eteenpäin minä-ajatuksella, eikä osata palata siihen me-ajatteluun, joka on kuitenkin tärkeä kokonaisuuksien hallinnan kannalta.
Miten on muuten oma ajatusmallisi arjen ja viikonlopun suhteen?
Ennen niin selkeästi vapaa-ajaksi tarkoitettu viikonloppu eli lauantai ja sunnuntai ovat vuosien varrella kehittyneet päiviksi, jotka eivät enää eroa muista viikonpäivistä – suurin osa isoista kauppaliikkeistä ja tavarataloista on avoinna, jopa sunnuntaisikin – vain pienemmät yksityiset liikkeet pitävät sunnuntait kiinni – ja jopa maanantaitkin, sillä kävijämäärät kaupoissa ja liikkeissä ovat vähentyneet sitä myöten, mitä enemmän palveluita on saatavilla mobiilisti erilaisten digialustojen kautta. Me voimme nykyään tilata kotiin ja toimiston kaikkea kahvista ja karkista autoihin ja vastaaviin – ei siis mikään ihme, että varsinainen ihmisten liikkuminen kauppatiloissa on selvästi vähentynyt.
Etätöiden kehittyminen
Suomessa on etätöitä tehty jo ennen viime vuosia tilastollisesti paljon Euroopassa. Suomen omalaatuinen asema Euroopassa kohtuullisen isona alueena, jossa on vähän asukkaita, on saanut aikaiseksi sen, että matkat saattavat olla yllättävänkin pitkiä töihin, jollet sitten asu Etelä-Suomessa. Se onkin auttanut suomalaisia etätöiden kehittämisessä. Se on myös auttanut suomalaisia ottamaan helpommin käyttöön erilaisia uusia digitalisaation työvälineitä, mobiilisovelluksia ja nettiä. Tilastollisesti nimittäin Pohjoismaat ja britit ovat mobiilisovellusten käyttäjinä Euroopassa selvästi Keski- ja Etelä-Eurooppaa edellä.
Etätyöt muuttivat entisestään työajan ja vapaa-ajan välistä raja-aitaa ja monilla varsinkin asiantuntija- ja palvelualoilla, missä työ perustuu digitaalisille alustoille, on työajan käsite ja se, missä vaiheessa päivää töitä tehdään muuttunut. Ja jos iso osa vapaa-ajan viihteestä tapahtuu usein samalla laitteella kuin millä tehdään töitä, tietokone, tabletti, älypuhelin – voivat nämä kaksi aikavyöhykettä eli vapaa-aika ja työaika mennä entistä lomitetummaksi tulevaisuudessa. Onneksi kaikki työt eivät luonnistu etänä. Fyysistä suorittamista tai asiakaspalvelua vaativat hommat pitää hoitaa siellä, missä ne on tehtävä. Sairaanhoito, kadunrakentaminen tai metsätyöt vaativat läsnäoloa. Mutta samanaikaisesti lisääntyvän vapaa-ajan kanssa, suomalaiset haluavat tehdä toisia hommia, väliaikaisia, lyhyitä, pienempiä digitaalisilla alustoilla vapaa-aikanaan.
Vaikka tilastollisesti taloudellinen tilanne on parantunut niin Suomessa kuin muualla Euroopassa, yksittäisen kotitalouden käytettävissä olevat rahat saattavat kuitenkin olla vähissä. Nousseet elämänkustannukset syövät kasvaneen tulotason ja moninkertaistunut tarjonta tavaroiden ja palveluiden markkinoilla on ajanut monet kotitaloudet ”kilpailemaan” toistensa kanssa. Enää ei riitä se, että tullaa toimeen, vaan nykyään pitää olla mahdollisimman uusi auto, iso asunto, ja tavaroita enemmän kuin koskaan oikeasti tarvitsee – ja kaikkea voi tilata lisää netistä ja ostaa osamaksulla entistä helpommin ja entistä enemmän.
Pelaaminen ja tulevaisuus
Kun nyt kaikki tilastot näyttävät puoltavan sitä, että pelaaminen jatkaa kasvamistaan vielä vuosikausia, sillä varaa kasvamiselle on – varsinkin vähän vanhoillisemmissa maissa, kuten Ranskassa, Italiassa, Kreikassa, Espanjassa, Saksassa …. se, että uudet palvelut ovat otettu niin nopeasti arkeen täällä Suomessa saattaa juontaa siitä syystä, että Suomi on valtiona ja kulttuurina kuitenkin satoja, jopa tuhansia vuosia muuta Eurooppaa perässä.
Digitalisaation ja uusien trendien etunenässä seuraaminen on lisännyt myös aikuisten pelaamisen määrää. Mitä enemmän aikuisilla on vapaa-aikaa, sitä enemmän siitä käytetään pelaamiseen. Kun vielä mobiiliverkot ovat tuoneet meille mahdollisesti vaikka minkälaisten pelien pelaamisen älypuhelimella, tarkoittaa se sitä, että pelikone on meillä koko ajan mukana. Sillä voi sitten pelata niitä live casino pelejä, kolikkopelejä, esports turnauksia, pokeria, ajanvietepelejä, pasianssia ja vaikkapa vaellella erilaisten seikkailupelien maailmoissa – jotka ovat älypuhelimellakin pelattuna kuin elokuvien maailmoissa olisi pelaamassa – ajat muuttuvat, ja pelit kehittyvät.
Pelien trendit vievät pelaajat välillä juoksemaan ympäri maita ja mantuja kuten Pokeron Go pelissä, tai tutkimaan pelillistämisen kautta oman kaupungin vesiviemäreitä tai vastaavia. Pelaaminen on tullut arkeen niin tuon perinteisen pelaamisen kautta, kuin myös erilaisten sosiaalisten verkostojen kautta. Nykyään pelaaminen on edennyt myös suoratoistokanavapakettien sisällöksi, sinne tv-sarjojen ja elokuvien rinnalle.
Pelaaminen ei ole enää 2023 vain sitä suoraviivaista pelaamista mitä se oli vielä 2000-luvun alussa, vaan nyt pelaaminen voi olla monitasoista hybridi-toimintaa, johon voi liittyä yritysmaailman markkinointi, yhteiskuntatieteet tai sitten vain yksinkertaisesti viihde, ja ajanviete.
Tulevaisuuden pelaaminen
Pelaamista on varmasti myös tulevaisuudessa. Nyt 2020-luku on näyttänyt, että kuka tahansa vauvasta vaariin voi pelata digipelejä – kysymys on enemmänkin pelaamisen määrän rajoittamisesta, ja oikeiden pelien pelaamista oikeassa iässä. Esimerkiksi ammattina pelattavat esports pelit eivät periaatteessa pitäisi olla Suomessa pelattavissa ja saatavissa kuin vasta yli 16-vuotiaana, ja pelaamaan pääsee ammattiturnauksiin vasta 18-vuotiaana, mutta harvassa maassa Suomen lisäksi näitä ammattilaispelejä seurataan niin tarkasti – mikä tarkoittaa, että Englannissa tai vaikkapa USA:ssa näitä esports pelejä voi aloittaa pelata jo vuosia ennen suomalaisten pelaajien virallista aloitusikää. Ei tarvi siis ihmetellä, kuka osaa pelin kaikin puolin paremmin heti ammattiuran ”alusta alkaen”.
Mutta esports on vain yksi pieni osa, vaikkakin miljardibisnes, pelaamisen kokonaismarkkinasta. Meillä on jatkossakin ne tietokonepelit, konsolipelit ja mobiilipelit. Se mikä tulee varmasti eniten kasvamaan ja muuttumaan on pelaamisen tuleminen myös muille aloille alkaen sieltä ruokakaupasta autokauppaan – peleillä on annettavaa näille kaikille, ja mikäli tilastot toteutuvat vapaa-ajan määrän suhteen, tarvitsevat tulevaisuuden aikuiset entistä enemmän tekemistä paikkaamaan puuttuvat työtunnit. Sitä kaikkea uutta aikaa ei kukaan jaksa olla salilla, tai lenkillä tai itseään kehittämässä – vaan aikaa on enemmän myös pelaamiselle ja sitä varten pelimarkkinoille on tulossa koko ajan uutta. Tästä esimerkkinä mm. kasinoalan uudet pikapelit ja crash-pelit joita on saatavilla jo kymmeniä, ja ne tulevat vasta hiljattain. Ja alati kasvava livekasinopelien määrä – ne kaikki vain kuvastavat sitä, että aikuiset pelaajat vaativat entistä laajempia pelivalikoimia, kun entistä useampi pelaaja löytää sen, mitä kaikkea tarjolla onkaan.