Koulutiellä on jälleen joukoittain uusia ekaluokkalaisia, joiden mielessä pyörii – kaiken muun uuden muistettavan ja opittavan lisäksi – se repussa tai taskussa huomiota vaativa uusi puhelin. Tyypillisimmin lapselle hankitaan ensimmäinen oma puhelin juuri kouluunmenon kynnyksellä, mutta Lähes puolet lapsista on käyttänyt älypuhelinta jo sitä aiemmin ja lähes kaikilla ala-asteikäisillä on sovittuna kännykkään liittyviä pelisääntöjä. Muun muassa tällaista käy ilmi DNA:n teettämästä koululaistutkimuksesta.
DNA:n vuosittain teettämä koululaistutkimus selvittää koululaisten puhelimen hankintaa, käyttötarkoituksia ja puhelimen käyttöön liittyviä ilmiöitä. Pääkohderyhmänä ovat tänä vuonna 6–12 vuotta täyttävien lasten vanhemmat, mutta kyselyssä on huomioitu myös 13–16-vuotiaat.
Tyypillisimmin lapsen puhelimen käyttö alkaa kouluunmenon kynnyksellä, 6–7-vuotiaana, jolloin hänelle hankitaan ensimmäinen oma puhelin. Silti lähes puolet (49 %) lapsista on käyttänyt älypuhelinta ensimmäisen kerran jo alle 6-vuotiaana.
Oma puhelin on hieman yli kolmanneksella tänä vuonna 6 vuotta täyttävistä lapsista (36 %) ja lähes kaikilla yli 8-vuotiailla. Puhelimen omistus kasvaa selvästi 7- ja 8-vuotiaiden lasten kohdalla. Älypuhelimien osuus ensimmäisenä puhelimena on kasvanut vielä hieman aiempiin vuosiin verrattuna: lasten puhelimista nyt lähes kaikki ovat älypuhelimia.
Miksi lapselle hankitaan oma puhelin?
Perheen yhteydenpidon helpottaminen (45 %) ja turvallisuus (40 %) ovat tänäkin vuonna merkittävimmät syyt hankkia lapselle hänen ensimmäinen puhelimensa. Seuraava puhelin ostetaan useimmiten edellisen rikkouduttua (48 %).
Lapsen ensimmäistä puhelinta hankittaessa laitteen hinta ja helppokäyttöisyys ovat tärkeimpiä valintaperusteita. Lapsen ensimmäinen puhelin asettuu aiempaa useammin 101–200 euron hintaluokkaan. Toista puhelinta ostettaessa hinnan lisäksi korostuvat erityisesti puhelimen ominaisuudet.
”Markkinoilla on hyvä valikoima edullisia älypuhelimia, jotka soveltuvat lapsen käyttöön. Kuitenkin esimerkiksi laitteen koko on yllättävän harvoin valintaperusteena, kun vanhemmat valitsevat ensimmäistä puhelinta lapsensa pieniin käsiin. Laitteen kestävyyteenkin kiinnitetään enemmän huomiota vasta lapsen toista puhelinta hankittaessa – tämä oppi näyttää tulevan kantapään kautta”, kommentoi DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko.
Lähes kaikille lapsille ostetaan puhelimeen suojakuoret. Näytönsuojia ja puhelinpidikkeitä hankitaan nyt enemmän verrattuna aiempiin vuosiin. Lapsen iän myötä erityisesti kuulokkeiden, langattomien kaiuttimien ja varavirtalähteiden suosio kasvaa merkittävästi.
6–12-vuotiaiden lasten vanhemmat näkevät lapsen puhelimenkäytöllä useita hyötyjä. Tutkimuksen mukaan älypuhelimen käyttö kehittää lapsen digitaalisia taitoja ja edistää lapsen kykyä hakea tietoa.
”Puhelin on tutkimuksen mukaan myös tärkeä sosiaalisen kanssakäymisen väline ja se tuo lapselle itsenäisyyttä samalla kun lapsen reviiri laajenee. Ensimmäisen älypuhelimen hankinta on myös hyvä tapa opetella lapsen kanssa molemminpuolista luottamusta”, Aavikko kertoo.
Kun lapsi saa valita itse
Puhelin ostetaan pääasiassa vanhempien aloitteesta (80 %). Noin puolet lapsista on saanut jollakin tavalla vaikuttaa puhelimensa valintaan, oli kyseessä sitten lapsen ensimmäinen puhelin tai seuraava.
Vanhempien käsityksen mukaan 6–7-vuotiaat pitävät puhelimen tärkeimpinä ominaisuuksina mahdollisuutta käyttää sovelluksia ja pelejä (46 %) sekä nettivideoiden katselumahdollisuutta (44 %). Noin neljännekselle (26 %) tämän ikäisistä riittää, että ylipäänsä saa puhelimen. Esimerkiksi laitteen tallennustilalla, kestävyydellä, koolla, suorituskyvyllä tai käyttöjärjestelmällä ei tämän ikäisille ole suurta merkitystä.
Lapsen kasvaessa myös vaatimukset kasvavat. Laitteen merkki tai malli on vanhempien havainnon mukaan tärkeä vain noin yhdelle kymmenestä 6–7-vuotiaasta (11 %), kun taas 14 –16-vuotiaille se oli peräti toiseksi tärkein tekijä (44 %). Vanhemmat ovat huomanneet, että 14 –16-vuotiaille kaikkein tärkeintä on saada riittävän uusi malli (55 %), ja heille luonnollisesti myös laitteen suorituskyky on merkittävä tekijä (32 %).
Tietoa haetaan monesta eri paikasta
Kaksi kolmesta vanhemmasta (68 %) hakee tietoa ennen lapsen puhelimen hankintaa, mutta yksi kolmannes (32 %) kertoo, ettei ole etsinyt tietoa ennen ostopäätöstä.
Tietoa haetaan useimmiten operaattoreiden nettisivuilta (25 %). Varsin tasaisesti sitä haetaan myös kodinelektroniikkaliikkeistä (18 %) tai operaattoreiden myymälöistä (15 %), keskustelemalla lapsen kanssa (16 %) sekä mainoksista (15 %) ja netin keskustelupalstoilta (14 %).
Lapsen kasvaessa hänestä itsestään tulee vanhemmille tärkein tiedonhankintakanava. 13–16-vuotiaiden lasten vanhemmat hakevat tietoa ensisijaisesti keskustelemalla lapsen kanssa (35 %) sekä operaattoreiden nettisivuilta (32 %) ja operaattoreiden myymälöistä (23 %).
”Vanhemmat luottavat teinien asiantuntemukseen puhelinta hankittaessa – tämän olemme huomanneet myös myymälöissämme palvelutilanteessa. Operaattorin myyntipisteellä ja asiakaspalvelulla on erityinen lisäarvo puhelinta hankittaessa, sillä samalla tulee tarkistettua myös se, että lapsen liittymä on varmasti käyttötarpeiden mukainen ja ajan tasalla”, Sami Aavikko neuvoo.
Poimintoja DNA:n koululaistutkimuksesta:
Puhelimen käyttökohteet
- Vanhempien näkemyksen mukaan puhelimen tärkeimmät päivittäiset käyttökohteet ovat 6–12-vuotiailla pysyneet aiempiin vuosiin verrattuna samoina, ja pitkälti myös 13–16-vuotiailla.
- Nuoremmassa ikäryhmässä (6–12) ykkösenä on yhteydenpito perheenjäseniin, toisella sijalla videoiden katselu ja kolmantena yhteydenpito kavereihin.
- Vanhempien lasten (13–16) kohdalla puhelimen tärkeimmäksi käyttökohteeksi nousee yhteydenpito kavereihin, toiseksi eniten puhelinta käytetään videoiden katseluun, ja yhteydenpito perheenjäseniin on kolmannella sijalla.
- Päivittäin käytettävistä sovelluksista 6–12-vuotiailla nousevat esiin erityisesti WhatsApp ja YouTube. Facebook tunnetaan tässä ikäryhmässä laajasti, mutta sitä ei juurikaan käytetä.
- Myös 13–16-vuotiaat käyttävät puhelimellaan päivittäin eniten YouTubea ja WhatsAppia, mutta sovellusten käyttö heidän keskuudessaan on kokonaisuudessaan huomattavasti yleisempää.
- Snapchatin, Spotifyn ja Instagramin käyttö kasvaa selkeästi iän myötä. TikTok on suosituin 10–11-vuotiaiden keskuudessa. Kuva- ja videoviestien käyttö korostuu selvästi 13–16-vuotiaiden keskuudessa nuorempiin verrattuna.
- Puhelimen sovellusten päivittäinen käyttö on pysynyt hyvin samankaltaisena edellisvuosiin verrattuna ikäryhmästä riippumatta.
Pelisäännöt
- Lähes kaikilla 6–12-vuotiailla lapsilla on sovittuna kännykkään liittyviä pelisääntöjä.
- Yleisimmin lasta ohjeistetaan pitämään huolta puhelimesta. Lisäksi puhelimeen tulisi vastata, kun perheenjäsen soittaa, perheen yhteistä aikaa vietettäessä ei näprätä puhelinta, puhelimen tulisi pysyä tiiviisti lapsen matkassa ja lapsi sen kautta tavoitettavissa. Mutta on hetkiä, jolloin puhelinta ei saa käyttää, esimerkiksi kun ollaan elokuvissa.
- 13–16-vuotiaiden lasten kohdalla tärkein pelisääntö on viestittää omasta sijainnista ja ilmoittaa omista menoistaan.
- Tarpeellisia pelisääntöjä puidaan pääasiassa perheen sisällä, mutta vanhemmat keskustelevat niistä myös ystäviensä kanssa.
DNA:n vuotuinen koululaistutkimus selvittää 6-16-vuotiaiden lasten ja nuorten puhelimen hankintaa ja käyttötarkoituksia sekä puhelimen käyttöön liittyviä ilmiöitä. Tutkimuksen toteutti Nepa Insight Oy. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 1065 ikäryhmässä 6–16-vuotiaiden lasten vanhempaa/huoltajaa. Tiedonkeruu tapahtui huhtikuussa 2019 Nepan online-paneelissa.
Lähde: STT